Poliisi ja rikolliset ansoissaan

HESARIN KRITIIKKI!

Marko Leinon jykevä kirja on vuoden parhaita rikosromaaneja.

Marko Leino on ahkeroinut viime vuosina elokuvien käsikirjoittajana, ja hänen jykevästä edellisestä romaanistaan Epäilys on kulunut jo viisi vuotta.

Uuden kirjan kypsyttely on kannattanut, sillä Ansa on vuoden parhaita kotimaisia dekkareita, huolellisesti rakennettu, mukaansatempaava rikosromaani.

Synkkä kertomus kuvaa päähenkilöiden ja heidän lähipiirinsä pyristelyä rikosten pyörteissä ja omissa henkilökohtaisissa ansoissaan. Huumepoliisi Juha Viitasalo perheineen, liian suuriin rikoskuvioihin isänsä perässä eksynyt Vesa Levola sekä huumeliigan johtajat Reino Sundström ja Leif Turunen muodostavat ydinjoukon, jossa näkökulma vaihtuu henkilöstä toiseen.

Suurena kuviona on heroiinin salakuljetus Venäjältä Länsi-Eurooppaan. Poliisi Viitasalo uskoo, että hiljainen kausi huumebisneksessä on vain hämäystä ja Sundströmin liiga aikoo tuoda ison heroiinierän Suomen kautta läntisille markkinoille. Esimiehet epäilevät Viitasalon arviota, mutta hänellä on poliisiorganisaatiossa myös omat puolustajansa.

Tapahtumat sijoittuvat etupäässä pääkaupunkiseudulle, puolen vuoden jaksolle lokakuusta 2008 huhtikuuhun 2009. Takaumien kautta palataan välillä muutaman vuoden taakse henkilöiden kriittisiin elämänvaiheisiin, jotka vaikuttavat yhä heidän ratkaisuihinsa.

Leino punoo kirjaansa jännittävän juonen, mutta vähintään yhtä tärkeiksi nousevat huolellinen henkilökuvaus ja kaikkea muuta kuin mustavalkoinen maailmankuva. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän rajankäyntiä joudutaan pohtimaan pitkin matkaa.

Tummasävyisen noir-dekkarin hengessä henkilöt ajautuvat joko hyväuskoisuuttaan tai olosuhteiden pakosta tilanteisiin, joissa heillä on edessään vain huonoja vaihtoehtoja. Nuori Vesa Levola jää traagisissa käänteissä rikollisliigan otteeseen. Poliisi Viitasalo hairahtuu taloudellisessa ahdingossa lain väärälle puolelle ja saa kantaa kovat seuraukset.

Henkilöt kuitenkin unelmoivat paremmasta tulevaisuudesta, ja Leino järjestää tarinaan väliaikaisia idyllejä, joissa väläytetään poispääsyä umpikujasta. Lukija viedään henkilöiden rinnalle jännittämään, voivatko haaveet toteutua vai jyrätäänkö ne maan tasalle.

Yhdeksi avainhenkilöksi nousee huumepoliisin vaimo Sari Viitasalo, jonka itsetunto ja henkinen tasapaino murenevat työttömyyden puristuksessa. Sivuhahmoksi ilmaantuu myös Epäilys-romaanista tuttu komisario Markus Falck, jonka murhatutkimukset kytkeytyvät huumepoliisin projekteihin.

Leinon elokuvatausta näkyy Ansassa hyvin. Näkökulmien vaihdokset ja leikkaukset kohtauksesta toiseen tapahtuvat luontevasti. Muuan karmiva varastojakso hyödyntää Quentin Tarantinon elokuvaa Reservoir Dogs. Loppukieputuksissa Leino vetää maton lukijoiden jalkojen alta useampaan kertaan.

Hämäyksiä saattaa olla pari turhaakin kierrosta, jolloin niihin tulee hiukan itseisarvoinen lajityypillinen maku.

Upporikas venäläinen gangsteripomo, joka esittelee röyhkeää elämänfilosofiaansa golfkentällä, luisuu jo liiaksi Ian Flemingin Kultasormen linjoille.

Näihin pikkuasioihin on kuitenkin turha takertua painavassa, moniulotteisessa dekkarissa. Jo Leinon Epäilys oli omaperäinen poliisiromaani, joka kuvasi muun muassa uskonnollisia harhoja ja äärilahkoja hiukan Matti Yrjänä Joensuun Pahan papin tapaan. Ansassa Leino tiivistää otettaan entisestään - ja nousee kotimaisen rikoskirjallisuuden terävimpään kärkijoukkoon.