Täytyy myöntää. Argentiinan MM-kisojen jälkeen v 1978, inhosin maata. Juntta takoi voiton epäreilulla tavalla. Hollanti nöyryytettiin. Silti kisoista jäi mieleen muuan Kempes. Se siitä. Sitten tuli Maradona. Väheksyin häntä. Pidin ja pidän Peleä yhä maailman parhaana. Kun sain tutustua Diegoon kuvatallenteiden kautta, myönsin mokani. Kyllä Maradona mestari.

Nyt on sitten Messi. Kaikkien huulilla. Mies, joka muistuttaa Dustin Hoffmannia, pieni kuin Pasi Rautiainen, hallitsee jalkapalloilun totaalisesti. Hänen pelaamistaan on kevyt katsella. Jalat käy, pää pelaa, ja mikä vasuri. Ohlaalaa. Messin ylivertaisuuden takeena on avaruudellinen hahmotuskyky. Hän näkee koko kentän, vaikka kuljettaa paljon. Hän aisitii oikeat ratkaisut, sellaista en ole nähnyt, sitten Jari Litmasen parhaimpien päivien. Se on futaajan tärkein ominaisuus, kun puhutaan pelimiehistä.

Messi on siis Messias. Vapahtaja, joka tekee jalkapalloillusta nautinnon. Sitä riemua on ilo katsella. Liitytään Messiin.